Kotona ollaan

Tässä se nyt on. Viimeinen blogiteksti. Olen siis päässyt palaamaan Suomeen. Ja täytyy nyt sanoa, että se ei ollut ihan helppo tie. Pelkkä lentokenttäsekoilun muisteleminen saa niskakarvat pystyyn. En jaksa kaikkea sählinkiä tässä kertoa, joten jos joku haluaa koko tarinan kuulla, niin voi sitten tulla miulta kysymään :) tiivistetysti matkalaukku painoi aivan liikaa, jouduin heittämään melkein kaikki Suomesta tuodut tavarat pois, pukemaan yli 7 paitaa päällekkäin ja ostamaan lisälaukun ruumaan. Seurauksena tökkivää jonotusta ja asiakaspalevlua, toimimaton kortti ja siitä seurannut paniikki, epätoivo ja kiireinen puolijuoksu portille (turhaan).

Oli meinaan aika lämmin ku oli niin paljon vaatetta päällä. Alun sekoilun jälkeen vaihto Amsterdamissa sujui hyvin. Tosin lennot olin tosi levoton eikä unestakaan voinut edes haaveilla. Ja sitten Helsinki-Vantaalla kamat kasaan, euroja käteen ja yölinkalla suunta Etelä-Karjalaan. Eikä yölläkään nukuttu. Kattelin vaan koko yön ulos ikkunasta. Olo oli tosi outo ja katselin maisemaa ajatuksella "tällaistako täällä olikin?"

Lopulta, kun pääsin kotiin ja sänkyyn temppuilevan matkalaukun, ruoan ja suihkun jälkeen, oli kello jo puoli 8 keskiviikko aamuna. Sain loppupeleissä nukuttua sellaiset puolitoista tuntia ennen kuin sisko herätti. Ja siitä tunnin kuluttua purettiin matkalaukkua, ja siitä eteenpäin sitten ajettiinkin jo autoa. Ja ajettiin sitten joka ikinen päivä sen jälkeen. Tosin enemmillä yöunilla. Tuli sukulaiset kierrettyä. Ja kummeilla oli ylämaan karjaa ja ne on IHANIA <3 tuli "kotoisa" olo. :D

Tänään sitten suuntasin matkalaukkujen kanssa Mikkeliin ja olen virallisesti kotona.

Loppuajatukset vaihdosta: se oli mahtavaa aikaa ja aion palata jossakin vaiheessa takaisin. Asumaan sinne tuskin muutan kuitenkaan. Tällä hetkellä on ikävä Glasgow'n kämppää (ja seuraa :DD). Nyt oon virallisesti yksin asumassa taas. Reissua en todellakaan kadu ja tekisin sen kyllä uudestaan. Ja miulle tyypillisesti reissu alkoi ja päättyi pieneen kaaokseen. Hyvällä mielellä tätä tullaan muistelemaan.

Näihin riveihin kuittaan tämän blogin. Kiitos mielenkiinnosta. Olen tosin aloittanut toisen blogin, joka löytyy esimerkiksi Blogger profiilini kautta. Ennakkovaroituksena kuitenkin, ettei se tule sisältämään mitään maailmaa mullistavaa.

KIITOS!

Viimeinen päivä

Ovatpas nämä miun tekstit nyt kohtalokkaan nimisiä. :S Hiukan pelottavaa. Tämä on nyt se hetki, jota olen hiukan pelonsekaisesti odottanut: kotiinlähdön valmistelu. Viimeinen päivä. Aika on mennyt uskomattoman nopeasti. Hankala kuvitella tulevansa kotiin. Oon ollut täällä jo sen verran pitkään, että oon kotiutunut hyvin. Ja ihmiset ovat olleet ihania.

Tässä viimeisen tekstin jälkeen oon ollu kolme yötä putkeen istumassa iltaa eri porukoissa. Illanistujaiset, illallinen, pokeria, biletystä gay partyssa ja elokuvan katseluyö pizzaa syöden. Huoh <3 I'm gonna miss that. On ollut ihanaa ja samalla todella haikeaa.

Tällä hetkellä istun asunnossa ja paikkaillen tavaraa matkalaukkuun. Mistä tuo kaikki tavara on tullu? Ja roskaakin on monta jätesäkkiä O_o pelottavaa todellakin. Huomenna lento Suomeen lähtee klo 17 paikallista aikaa ja minun pitäisi toivottavasti olla Suomessa puolen yön aikaa sitä aikaa. Ja sit ois puolen tunnin aika, jonka aikana pitäis ehtiä linkkaan. Toivottavasti ehdin tai muuten joudun nukkumaan lentokentällä. Ajatus ei oikein innosta. Katsellaan, mitä tapahtuu.

Tämä on nyt toiseksi viimeinen blogitekstini. Viimeisen kirjoitan sitten, kun olen päässyt jollakin asteella kotiuduttua takaisin Suomeen. Rakkaat ihmiset, odotan teidän näkemistänne, mutta varautukaa siihen, että voin olla hiukan sekaisin :DD

Viimeinen viikko

Niin se aika on vain kulunut, että nyt on viimeinen viikko jo pitkällä menossa. Olo on aika irtonainen. En oikein tiiä, oonko iloinen siitä, että palaan Suomeen. Osa minusta odottaa sitä kyllä, mutta osa taas haluaisi jäädä. En tiedä. Kämppis tuossa äsken koetti puhua minua siirtämään paluuta. Vaikka se tavallaan kuulostaisikin hienolta, en voi tehdä sitä. Miulla oottaa liikaa koulujuttuja (mm. harjoittelu, josta miulle ei voida vastata muuta, kuin että se olisi mahdollista :S) ja oon sanonu monelle ihmiselle, että tuun vappuna. En voi vain äkkiä muuttaa sitä. Aina voin palata tänne takaisin.

Tällä viikolla olen ollut kaksilla oppitunneilla, ja molemmat olivat tunteiden osalta hiukan raskaita. Kyyneleet kohosivat silmiin, kun oikeasti tajusin, etten näe ihmisiä. Tässä kohtaa sain osakseni myötätuntoisia olantaputuksia ja kannustuksen sanoja. Sekä kutsuja joka suunnalta huomenna torstaina pidettäviin "lopettajaisjuhliin". Sinne suunta siis huomenna vie, kunhan joku vain infoa, että monelta ja missä. Lisäksi olisi luvassa lounasta ja illanistujaiset...tästä tulee henkisesti rankkaa.

Mutta pakko puhua vähän iloisempia juttuja välillä. H & P kävi täällä! :)) ja tällä hetkellä viettävät varmasti rattoisaa yötä lentokentällä nukkuen, ku mie palasin omaan sänkyyn nukkumaan. Oli ihana olla vieraita <3 kiitos <3 naurua ja puheen höpötystä riitti. Siitä en vaan tiiä, sainko tyypit näkemään Glasgow'n kaunista ja hyvää puolta. Ainakin yritin. Sunnuntaina vieraat tänne, sitten palloilua ympäri kaupunkia ja tiistaina Edinburghiin, josta siis palasin tänään keskiviikkona sellaiset...hmmmm....2h sitten. Sielläkin kierreltiin paikkoja ja nähtiin ties mitä. Ja koettiin kaatosade. Märkäää! Pitää oikeasti heittää noi käyttämäni kengät pois. Sukat kastuivat, enkä tuntenut kuivaa kohtaa 5 min jälkeen. Nukuttiin yö kivassa hostellissa. Tykkäsin, vaikka huoneen ovi oli sellainen, että sain sen vain vahingossa auki. Nyt väsyttää aika paljon, eikä tää nyt tuu tästä helpottumaan ainakaan, jos jatkan koneella oloa. Nii, ja ensimmäinen osa miun tavaroita läksi koti Suomeen. Siitä se sitten lähtee.

Ja ruokapolitiikkaa viikolta: haggis (joka oli muuten yllättävän hyvää), uppopaistettu Mars patukka (ei enää kiitos) sekä buffet kiinalainen, jossa oli paljon hyvää ruokaa ja jälkkäriks jäätelöö. Nii, ja ruisleipää ja Fazerin sinistä, jotka vieraat auttoivat tuhoamaan. Ei oo oikein mitään jäljellä. Paitsi yksi pala leipää. Sekin menee huomenna. No, vajaan viikon kuluttua sitä sitten saa lisää. 

Flunssa

Mie jo kerkesin tässä toivoa, että säästyisin kevätflunssalta. Toisin kuitenkin kävi. Aika pitkään mie sain sitä kuitenkin odotella. Yleensä miulla on flunssa tuossa tammi-helmikuussa. Siksi ajattelin, että onpas hyvä, että tulin tänne. No, pari kuukautta myöhemmin flunssa sitten saapui. Ei ois ollu niin väliks. Ei tässä mitään vakavaa oo kuin että nenäliinojen kulutus kasvoi huomattavasti. Ja hengittäminen on yliarvostettua. Osasyy flunssaan taidan tosin olla minä itse, kun päätin tuolla kesävaatteissa kulkea. Kesämekko taisi olla vähän liikaa?

tää oli niin söpö :D

Tänään ei tarvinnut olla yliopistolla, joten olen tässä vain ollut asunnolla ja juonut teetä. Paljon sitä. Ja tein ruokaa. Ja kirjoitin blogia. Eilisiltana lisäksi aloitin pakkaamisen :O hui! Lähinnä sen takia, että rakkaat ystäväni H & P saapuvat Glasgow'hun (tai no, ensin Edinbughiin ja sieltä heti tänne) sunnuntaina ja mahdollisesti osa tavaroistani voisi saada etukäteiskuljetuksen Suomeen heidän mukanaan. Piti siis alkaa käydä tavaroita läpi, että mitä voin/kehtaan/pystyn laittamaan heidän mukaansa. H & P elkää huoliko, ei teille sitä tavaraa aivan kauheasti oo tulossa!:) Lähinnä voisin nuo miun kevyttoppatakin jne. laittaa teijän mukaan (en tiiä kadunko sitä, ku palaan Suomeen, but well...) ja ehkä muutama kirja saa myös tilaa matkalaukusta? Toivon ainakin niin. Katsokaamme sitä sitten, kun tänne saavutte.

Tätä miun flunssa-aikaa voisin tosin käyttää hyödykseni myös siinä mielessä, että voisin miettiä, missä vieraitani käytän. Ongelma nyt tosin on se, että hyö ovat käyneet täällä aikasemmin(eivätkä ihastuneet)ja toisaalta aikaa on tosi vähän. Täältä tosin löytyy aika hienoja graffitteja, mitä en usko heidän nähneen :P katsotaan mitä mie teijän päänmenoksi keksin. Haluan teijän näkevän Glasgow'n hyvän puolen. JA jos sää huononee tai on huono ku tuutte tänne, ni en tykkää. Ulkona paistaa nimittäin aurinko. Että täällä on nyt tosi hyvät ilmat jälleen.

ompelemista luvassa

Tää flunssasta toipuminen on rankkaa. Ja tylsää. Ehkäpä menen illasta ilmaiselle kierrokselle, jolla pääsee ehkä näkemään jotain Glasgow'sta mitä en oo aiemmin nähny....

koostumus: hiukan toffeeta, mokkapalaa, vaahtokarkkia ja sokeria

Nii, ja kai mie nyt voisin samalla kertoa tuosta "kuutiosta" tossa yllä olevassa kuvassa. Eilisen tunnin tauolla näin erään ryhmäläisen avaavan mukanaan tuomansa matkalaukun, joka oli täynnä johonkin hyväntekeväisyystapahtumaan tehtyjä herkkuja. Kyselin sitten, että mitä kaikkea siinä oli ja että mitä eräs toinen henkilö osti. Miulle kerrottiin, että siellä oli mm. "empire's biscuits"?, jotka oli tehty jostain periskottilaisesta taikinaseoksesta. Sitten miulta kysyttiin, että oonko ikinä maistanu, ku halusin ostaa maistiaiseksi yhden. Kieltävän vastauksen jälkeen sain "ootko tosissasi" ilmeen ja minuu kehoitettiin maistamaan pikkaisen sellaisesta pussista, joka sisälsi murusia taikinasta. Siinä meinasi mennä silmät ristiin. Oli nimittäin niin makeaa, että en muista ikinä muistaneeni makeampaa kakku/pikkuleipätaikinaa. Ohjeeks sain vain "sokeria, sokeria ja vielä enemmän sokeria". Siihen jäi se miun keksinosto, mutta miulle ehdotettiin, että ostaisin yllä olevan kuution. Tein niin.

En valitettavasti muista herkun nimeä, mutta hyvää se oli (vaikkakin tosi makeaa). Se oli eräänlainen sekoitus toffeeta ja mokkapaloja. Ja lisätään mukaan vielä vaahtokarkkeja. Totesinkin ääneen, että päivän (tai useammankin) makeakiintiö olisi täynnä kyseisen palan syötyäni. Ja se oli tosi kuin vesi. Päälle sain muutaman naurunpurskahduksen.

Esitelmän jälkeinen elämä

Nyt on sitten se esitelmä saatu pidettyä ja se meni kait ihan hyvinkin. Se on ollut kummittelemassa alkuviikoista asti, mutta meni silti pitkään, ennen kuin jotakin konkreettista sai aikaan. Ryhmän kanssa oli välillä ongelmia, enkä aivan aina ymmärtänyt, mistä muut saivat erimielisyyksiä aikaan. Tuntui kuin olisi väännetty rautalankaa asiasta, missä ei ollut mitään mieltä. Miksi? Jätin kysymättä ja kuuntelin vain. En viitsinyt enää tunkea omaa ääntäni mukaan, kolme muuta jäsentä hoiti sen kyllä aika tehokkaasti keskenäänkin.

Tänään oli siis esitelmä. Aihe: sukupuoli, LGBT ja syrjintä seksuaalisen suuntautumisen takia. Siinä virallinen nimitys. Eilen sovittiin palaverissa, että koululla nähdään klo 9. Eli miulla herätys klo 7 ja sitten täysin täpötäydessä linkassa kampukselle (onkin ollu aamubusseja ihan HIRVEEEEEEEEEEEEEEE ikävä ;) ). No, paikalla on miun saapuessa vain vaihtarikaverini. Siinä sitten odotellaan, että meijän kaksi paikallista ryhmäläistä saapuu paikalle. Toinen saapuu ehkä 10 min kuluttua saatuaan läppärinsä toimimaan, mutta toista ei kuulu. Mikä ei sinällään ollut yllätys, mutta aiheutti sydämen tykytyksiä. Lisäksi selviää, että häneltä saattoi sormi murtua, joten jännitystä riitti, mutta hän saapui onneksi pitämään esitelmän.

Meijän suunnitelmissa oli, että meillä on häikäisevä blondi juontaja, joka oli tämä miespuoleinen vaihtarikaverini. Sitä luokan repeämistä, kun tyyppi astuu sisään minimekossa, korkkareissa ja blondissa peruukissa. Itsellä piiloutuminen muistiinpanojen taakse hihittää, vaikka olin nähnyt tämän useampaan kertaan. Ja siitä se sitten lähti ja kunnialla selvittiin. Toivon ainakin niin.

Sitten vaihdan asiaa lennosta. Blogger vaihtoi ulkoasua. ÄH! Mie en ymmärrä tätä, vaikkei se ehkä kovinkaan monimutkainen ole. Ajatus vain vähän harhailee, kun väsyttää. Asiaan on vaikuttanut monet tekijät, mutta ei niistä sen enempää. 

Kaksi viikkoa koulua jäljellä! Loppuraportti operaationa!  

Koti

Olen tässä huomannut oloni alkavan muuttua haikeaksi. "Kotiinlähtöön" olisi aikaa pari viikkoa. Olen pian palaamassa kotiin. Mutta sitten aloin miettiä, mikä on koti? Täällä Glasgow'ssa olen sisäistänyt olevani kotona. Niin tosin olen Suomessakin. Asunto, jossa tällä hetkelläkin istun läppärini kanssa, on ollut minulle se paikka, jonne olen palannut nukkumaan ja jossa matkalaukkuni retkottaa ylösalaisin käännettynä lattialla. Kämppiksen ja miun sananvaihdoista on tullut tapa, jota tulen ikävöimään, kun palaan takaisin Mikkelin yksiööni. Keskustassa kävellessänikin huomaan ajattelevani asioita hyvää matkaa englanniksi ja sitten jossain vaiheessa hätkähdän ajatukseen, että "niin, tämä paikka oli minulle vieras vielä pari kuukautta sitten. Nyt se on näin tuttu ja kohta palaankin sitten toiseen kotiini". Syvä huokaus.

"Koti on siellä missä sydän " sanoo eräs sanonta. Olen aina kuulunut siihen ihmisryhmään, joka viihtyy melkein missä tahansa. Koetan nähdä asioista aina ne valoisat puolet ja hyvät asiat. Olen erittäin iloinen, että tulin Skotlantiin, mutta olen myös todella iloinen palatessani Suomeen. Täällä on monia hyviä asioita (kuten loistava joukkoliikennejärjestelmä ja ystävälliset ihmiset), mutta myös joitakin asioita, joita en tule ikävöimään (yksinkertaiset ikkunalasit ja se, ettei kaupasta välillä meinaa löytää sitä mitä on etsimässä. Nii ja noi kaiken maailman pencet!) Oleskeluni täällä ei ole tehnyt minusta skottia. Englannin aksenttini kuuleman mukaan (?) uhkaa kääntyä Kanadan aksentin puoleen (syytän kämppistä). Glasgow on hieno kaupunki, mutta en osaisi kuvitella asuvani täällä loppuelämääni. Olen liian kiintynyt neljään vuodenaikaan ja ihaniin ystäviini Suomenmaalla. Että jos päädyn tulevaisuudessa asumaan ulkomaille, niin luulen sen olevan jokin muu paikka kuin Skotlanti.

Mutta ehkä on syytä jättää enempi haikeus vielä lukkojen taakse, sillä ehdin parin viikon aikana tekemään siitä numeron vielä useaan kertaan. Tajusin tässä jokin aika sitten, etten ole ollenkaan kertonut, millaisessa paikassa mie nyt oikeastaan asun! Joskus tammikuussa vain mainitsin, että vaihdoin asunnosta toiseen ja siihen se keskustelu oikeastaan jäi. Ehkäpä on aika tehdä vähän selvyyttä asioihin.

Eli, asun Prince Edward Street:llä, joka sijaitsee 5 min junamatkan päässä Glasgow'n keskustasta etelään. Ja Queen's Parkin asema sijaitsee kotiovelta kävellen 2min päässä. Lähin ostoskatu on Victoria Road ja aivan vierestä löytyy Queen's Park (puisto). Rakennus on eräänlainen kerrostalo, jossa on kolme kerrosta. Ja tämä asunto sijaitsee ylimmässä kerroksessa. Asunnossa on eteinen, kaksi huonetta, kylpyhuone ja keittiö. Jaan asunnon 26 v. kanadalaisen insinööriopiskelijan kanssa (mies). Että tälleen lyhyesti. Tämä on kiva asunto, mutta välillä pääsee varautumaan yllätyksiin. Esim. toissapäivänä vesi oli syystä tai toisesta katkaistu. Mistään ei saatu selityksiä, mutta homma toimii taas. Laitan tässä muutamia kuvia, PAITSI omasta huoneesta (ja kämppiksen, en ole tunkeilija), joka on hävityksen kauhistus ja sitä ei julkisesti näytetä :D 

Ja sitten asiasta toiseen siirryttäessä, tänään täällä on jalkapallopeli Hearts vs. Celtic. Mistäkö tiiän? Siitä, että keskusasemalla oli ainakin 10 poliisia (normaalisti kaks), alkoholikielto oli voimassa ja siitä, että asemalla liikkui paljon fanihuivein, lipuin ja hatuin varustautuneita kannattajia. Mielenkiintoista oli nähä pienillä lapsillakin punaista ja valkoista (Hearts:n kannattajia). Celtic:n kannattajia ei hirveästi asemalla näkyny. Tosin ihmisten näkeminen oli vihje poistua paikalta ennen kuin joku erehtyisi kysymään mitään jalkapalloon liittyvää.

Vielä tämän tekstin loppuun voin ilmoittaa, että pääsiäisloma lähenee loppuaan. Jee! Tässä on palloiltu riittämiin. Lisäks meijän esitelmä lähenee uhkaavasti. Iik! Aihehan oli siis öööhhhh...(koettaa miettiä aiheen nimeä jotenkin järkevästi suomeks) syrjintä seksuaalisen suuntautumisen takia? Jotenkin niin. Muutamassa vaiheessa olin enemmän kuin huolissani toteutuksesta (ryhmän sisäinen ongelma), mutta eilinen esitelmän teko sujui hyvissä tunnelmissa, joten oikeastaan odotan sitä suurella mielenkiinnolla. On meillä ainaki kaunis juontaja tulossa *reps* Jätän sen salaisuudeks viel toistaseks ;) maanantain jälkeen pystyy kertomaan.

Sitten vielä tällaisena asiaan kuulumattomana infona kävin sitten kattomassa Battleship leffan. Paljon on saatu aikaan otettuna huomioon, että se perustuu laivanupotus peliin. Ihan ok leffa itseasiassa.

"Parempi olla maailmalla ja kaivata kotiin, kuin jäädä kotiin ja kaivata maailmalle." (sanonta, joka sopii miulle)

nii, ja kuvathan on lainattu netistä :) ainaki osa

Elokuvia ja pääsiäisen viettoa

 HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!

Pirates! An adventure with scientists

Tervehdykset täältä Skoltannista, jossa pääsiäinen ei ihan vastaa sitä, mitä on Suomessa tottunut. Tämän olen huomannut tässä pääsiäisloman aikana. Automaattinen olettamukseni oli kuitenkin hiukan suuntaa antava kuin kotimaassa. Mutta voi, kuinka väärässä ihminen voikaan olla! Vihjeen voi antaa jo pelkästään pitkäperjantain englanninkielinen nimi "Good Friday" (hyvä perjantai). Koetin keskustella kämppiksen kanssa nimen merkityksestä, mutta ei siitä muuta selvyyttä saanut kuin että nämä kaksi maata ajattelevat asioita hiukan eri lähtökohdista. Joka tapauksessa, täällä pikäperjantai oli kuin mikä tahansa normipäivä. Sen huomasin kun menin keskustaan. Leuka meinas loksahtaa, kun en ollut odottanut sellaista ihmismäärää. Kaikkeen tosin tottuu. Ja tänään sunnuntainakin kaupat oli auki ja vissiin huomennakin. Taidanpa itse lähteä sitten kiertelemään kauppoja vaihteen vuoksi huomenna.

Hunger Games

Sitten siirrytään miun yhteen suosikkiharrastukseen, nimittäin ELOKUVIIN! Oon ollu hitusen tyhmä, ku en oo menny aikasemmin, oisin säästäny pitkän pennin ja nähny vaikka mitä hyviä elokuvia. Murrrrrrr. Mutta, täällä ollessa oon nyt käyny kattoo leffat The Hunger Games (Nälkäpeli), Mirror, mirror (Kerro, kerro kuvastin. mikä nimi suomeks!) sekä Pirates! An adventure with the scientists.Hyviä leffoja ovat olleet kaikki. Glasgow'n elokuvateatteri on Euroopan korkein ja katsojamääriltään se on myös kovaa luokkaa. Tilaa on yli 4300 katsojalle. Ainakin jos wikipediaa on uskominen. Cineworld Glasgow. Siitä löytyy. Korkea rakennus on ainakin ja rullaportailla pääsee tehokkaasti liikkumaan. Käväisinpä tänään ihan ylhäällä ja hyvät maisemat oli. Kamera tosin jäi kotiin.

Mirror, mirror

Teatterissa on tarjolla uutta D-BOX tekniikkaa, mikä käytännössä tarkoittaa tuoleja, jotka reagoivat valkokankaalla nähtyyn toimintaan liikkumalla. Tekis mieli kokeilla niitä vielä ennen kuin tulen takaisin. Erikseen on vielä kerrottava paikallisista leffaherkuista. On se pelottavaa, kun pystyy ostamaan nachoja, poppareita (makeita ja suolaisia) ja hodareita yli puolen litran juoman kanssa. Lisäksi tarjolla on pullolimppareita, irtokarkkeja, Ben & Jerry's jäätelöä, jelly beans ja ties mitä. Hiukan eri sarjassa mennään välillä...And all pictures are borrowed from Internet

Tää kappale jäi soimaan päähän, kun poistui teatterista. Ihana :)

Huhtikuuta

Tervehdys vaan kaikille tauon jälkeen!

Se olis huhtikuu alkanu ja myös siinä samalla lähtölaukaus miun paluulle Suomeen (tällä hetkellä 27 päivää). Outo ajatus, mutta toisaalta hyvä juttu, että ihania ihmisiä pääsee taas näkemään kasvotusten <3 Ootan sitä.

Mutta, siirtyäkseen täällä oleskeluun. Nyt on tosissaan loma-aika menossa. Viimeisimmän tekstin jälkeen pohdin, että mitä oisin tehny. Sitten tuli huomattua, että K, joka opiskelee Barcelonassa tällä hetkellä, onkin käymässä Glasgow'ssa. No, eipä suunnitella kummempia, ennen kuin ollaan nähty kasvotusten. Oli ihana nähä ja päästä puhumaan suomea jonkun kanssa kasvokkain. Kierreltiin kaupungilla ja käytiin mm. käsityöläismarkkinoilla. Ihania itsetehtyjä koruja. Tykkäsin paljon. Ja käytiin kattomassa The Hunger Games Euroopan suurimmassa elokuvateatterissa (? <- näin oon ainaki kuullu sitä kutsuttavan. Sitä en tiiä onko totta vai ei). Teatteri oli hieno ja tosi korkee. Monta kerrosta piti mennä, ennen kuin pääsi oikeaan saliin. Siellä näkyi signeerattuja elokuvajulisteita. MIEKI HALUUN! Elokuva oli hyvä,vaikka aika väkivaltainen. En oo kirjoja lukenu, mutta nyt haluan ehdottomasti lukea ne. Ja mie haluun jousen! Sellainen kuin leffassa, kiitos. Sitten tuli puhetta, että K oli menossa Lontooseen maanantaiyönä bussilla. Ajattelin, että voisin lähtee samaa matkaa, jos seura kelpaisi. Olin kuitenki ajatellu lähtee käymään pääkaupungissa. Niillä puheilla aloin sit valmistautuu lähtöön. No, huomasipa olevansa hiukan tyhmä. Yöllä, kun oli tarkoitus ostaa lippu bussiin, ni kuulin, että loman takia kaikki oli täynnä. Auts! TYHMÄ MINÄ! :D miulla kävi kuitenki tuuri, sillä pääsin peruutuspaikalla kyytiin. Hitusen kyllä jännitti, että joutuuko palaamaan kotiin. :D Yö oli kyllä, sanoisinko mielenkiintoinen. Torkuin suunnilleen koko matkan, ehkä 1h silleen. Ja sit ei puhutakaan epämukavasta asennosta ja vierustoverista joka vei osan miunki penkistä. Murrr. Eikä asiaa helpottanu, että Heatrow'n kohdilla iski aivan hirvee olo. Pahoinvointia, vatsakipua ja muuta kivaa. Aloin epäillä tulevani kipeäksi. Sitä riemua, kun toivoi vain, että oltaisiin Lontoossa ja pääsis ulos linkasta. JA samalla päätin, että kai miun oli pakko lähtee takas Glasgow'hun jo seuraavana yönä, jos oikeasti olisin tulossa kipeäksi. Ajatus ei innostunu.

Kun lopulta päästiin ulos, ni ekana lipun ostaminen. Olokin parantui, tosin tällä hetkellä, ku oon takas Glasgow'ssa olo on vähän epävarma. Hmmmm...

Takaisin Lontooseen. Lipun jälkeen lähdettiin K:n kanssa etsimään hänen hostellia. Ja se löytyi Hyde Parkin läheltä. Jonne suunnattiin sitten seuraavaksi. Kaunis puisto ja nähtiin sitten mm. Dianan muistosuihkulähde. Ja se oli kii, ku kuljettiin siellä liian aikaisin. Linkka ku oli Lontoossa klo 7 aamulla. Ihanaa <3

Sitten käveltiin Buckinghamin palatsille, jos nähtäis vahdinvaihto. Ja tietenkin sinä aamuna se oli peruttu.Pieni pettymys. Sinä päivänä tutustuttiin myös kunnolla Lontoon metroverkostoon ja mentiin koko päivä siellä edestakaisin linjoja. Koska miulla oli vaan se päivä aikaa Lontoossa, ni kierrettiin kaikki "pakolliset" maamerkit läpi. Se sujui kyllä nopeaan ja oli hauskaa. Ja hyvää ruokaa kiinalaisessa buffetissa. Aivan ihanaa.Ja sitten Harrods....ei ees puhuta. Jos ois ylimääräistä rahaa, ni ehkä sit.

Takastulo oli mielenkiintone myöskin. Lähtö puolen yön aikaan, ja siinä tuli lueskeltua pari tuntia, ku K lähti hostellille. Sit ku pääs linkkaan, ni tilaa oli vähän. Todin olin niin väsyny, että nukuin vähän paremmin...kunnes herää aamulla siihen, että Skotlannissa on LUNTA! WHAT?! Hiukan jänskätti olla linkan kyydissä ja huokaisin helpotuksesta ku päästiin perille. Sitten juna kotiin ja pienet torkut. Nyt on vähän hömelö olo, ja pää ihan sekaisin. Ja olo on mitä on, ja pitäis ehkä syödä jotain....kunhan en ois kipeäksi tulossa. Mutta kokonaisuutena reissu oli mielenkiintoinen enkä jättäis sitä pois mistään hinnasta. Vain pieni memo itselle: ENSI KERRALLA VARAA LIPPU HYVISSÄ AJOIN! Säästyy ylimääräisiltä sydämentykytyksiltä.

Aurinko

Tässä on taas pari päivää menny, ja ajattelin tehä vähän pientä päivitystä. Tässä olisi Skotlanti aikaa jäljellä melko tarkalleen kuukausi. Aika on menny tosi nopeaan ja täytyy nyt kyllä ihmetellä, että mites se nyt on noin oikein nopeaan kulkenut. Ja juuri kun alkoi tutustua oikein kunnolla ihmisiin. Murrrr. No, onhan tässä vielä tota aikaa jonkin verran lähellä.

Tänään vietän palautumis-/nukkumispäivää ja huomenna olisi tarkoitus mennä vikoille tunneille pariin viikkoon. Täällä nimittäin kaksi seuraavaa viikkoa ovat pääsiäislomaviikkoja (korjaan; siis kevätloma). Että näin. Kaksi viikkoa lomaa ja sit kahdeksi viikoksi kouluun ja sen jälkeen jo melkeinpä kotiin. Ja kaverit tulee käymään. <3 Ootan sitä! Kiva olis välillä päästä puhumaan suomea kasvotusten ihmisen kaa. Skype auttaa vieroitusoireisiin, mutta ei poista ongelmaa. Ja haluun päästä koettamaan kääntää kaverien päät Glasgow'n suhteen. Edinburgh on ehkä tietyssä suhteessa tätä kaupunkia nätimpi, mutta täältäkin löytyy paljon kaunista katsottavaa, jos antaa sille mahdollisuuden (H, tää on erityisesti siulle ;D). Erityisesti, jos sää suosii.

Ja mistä siirrytäänkin aiheeseen: jos Suomessa on kauheen kylmä, ku tuun takas, ni mie en ala. Täällä on ollu nyt viimeiset 5 päivää aurinkoa ja lämmintä (sen yli 20 astetta). Aivan ihanaa. <3 Nytkin aurinko paistaa ulkona. Vaikka ajattelin tekeväni raporttia tänään, niin ehkäpä suuntaankin puistoon makaamaan nurmikolle ja lukemaan. Ja jos jaksaa, ni voisi ajatuksia paperille kirjoittaa ja sit illasta kirjoittaa ne vaan suoraan koneelle. Kuulostaa suunnitelmalta.

On ollut jännä huomata ihmisten vaatetuksen muuttuneen radikaalisti parissa päivässä. Ennen auringon paistetta näki melkein toppavaatteita, ja sään lämmettyä vastaan tullaan sandaaleissa ja kevyissä kesävaatteissa. Ja onhan tuolla tullut vastaan miehiä ilman paitaa ;) en valita :D Sitten kävin lukemassa iltalehden sivuilta, että Suomeen povataan loppuviikoksi lumimyrskyä. Hetken aikaa katsoin uutista ajatuksella "voi raukkoja". Sitten vain toivoin, ettei täällä sää kylmenisi ainakaan kauheasti. Loppuviikoksi tosin on kuulema luvattu tännekin hiukan viileämpää säätä.

Tässä voisi alkaa pohtia sitä, mitä tulee tekemään loman aikana. Hmmm....en tiiä. Ajatuksia on pyörinyt Lontoosta, Manchesterista, Liverpoolista, Aberdeenista, Dundeesta ja monesta muusta paikasta. Aika näyttää, että mitä sitä keksii ja ehtii...ja jaksaa.

Mutta, taidanpa lähteä ulos ja puistoon nauttimaan auringosta ja lämmöstä, kun siihen on kerran mahdollisuutta! Jäätelöökin tekis hiukan mieli, mutta täällä valikoima ei aivan pääse samalle tasolle Suomen kanssa, että pitää ehkä keksii jotain muuta.

Ja loppuun on vielä lisättävä Aikakoneen "Keltainen". Täällä ilma on kyllä ku Suomessa toukokuussa...Tämän laulun myötä toivon, että se kevät alkaisi pikku hiljaa tulla myös sinne Suomeen!

Vettä!

oonko koskaan muistanu mainostaa, että pidän vedestä?

Niin kuin järvistä, joista, koskista, vesiputouksista jne. Mikäli asiassa nyt oli vielä jotain epäselvyyttä, ni nyt se on varmistettu. VESI ON MIUN ELEMENTTI. Siksi tykkäsin myös tän viikonlopun reissuista. Sekä lauantaina että sunnuntaina. Ajanko itseni loppuun? Kyllä. Kadunko sitä? Todennäköisesti vain huomisaamuna, kun pitäisi nousta ylös, mutta ei muuten. Koko viikossahan ei muuten ollut mitään ihmeellistä kuin se, että edellisistä reissuista palautumiseen meni ensimmäiset kolme päivää...

Portpatrick

Mutta siis...tämä viikonloppu. Lauantaina suunnattiin siis Portpatrickiin, joka sijaitsee aivan lounaisessa (?) Skotlannissa, ei kovinkaan kaukana Skotlannin ja Englannin rajasta. Matka oli pitkä, joten taukoa oli pidettävä. Pysähdyttiin eräällä rannalla (jonka nimeä en muista). Mikäli sää ei olisi ollut vielä sumuinen, olisimme nähneet erään saaren, joka on täsmälleen puolivälissä Skotlantia ja Pohjois-Irlantia (tarkalleen ottaen Belfastia). Sitä ei kuitenkaan näkynyt. Meri oli kyllä kaunis ja ilmakin suosi. Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Portpatrickiin päästyämme kierreltiin kaupungilla ja yhdessä linnassa (yllätys sinällään). Joskus aikaisemmin sanoin, että Skotlannissa olisi n. 90 linnaa...UNOHTAKAA SE! Tänään kuulin, että todellinen määrä on jotain 370-380. Ja linnojahan maassa on kaikkiaan ollu pari tuhatta. Että näin. Portpatrickissa oli aivan upeat maisemat ja vesi oli kauniin sinistä. Kiipeiltiin myös portailla (mistä jalka ei tykänny), meinasin liukastua mutaan (edelleenkään jalka ei tykänny) ja makoiltiin nurmikolla ottamassa aurinkoa. Ah <3 se se oli elämää. Väsytti vaan ihan kamalasti jostain syystä ku pääs lopulta kotiin. Ja täällä odotti ikkuna episodi, joka päättyi siihen, että kämppis oli yöllä tullessaan sulkenut ikkunan. Ei tarvinnut siis pelätä pikkulintuja aamutuimaan.

Tänä päivänä suunnattiin Obaniin. Toinen pitkä matka istuttavaksi linkassa. Maisemissa ei tosin ollu valittamista, ja voinkin sanoa olevani täysin ihastunut Skotlannin luontoon. Uskomattoman kaunista. Ja matkalla nähtiin myös useampiki Loch (siis järvi) ja ne on tosi nättejä. Että jos miulle pitää keksii ajanvietettä, ni viekää jonkin joen, kosken tai vesiputouksen luo, ni pärjään kyllä. Obanissa tuli käytyä meriravintolassa (<- noinko sitä suomeks kutsuttiin?!) ja oli hyvää ja tuoretta ruokaa. Ja ruoan päälle tuli sitten naurua, kun laiturilla törmättiin tyyppiin, joka päätti hypätä mereen NAKUNA. Kamera ei ollut ulottuvilla, enkä enää siinä vaiheessa kehdannut sitä esiin kaivella, ku tyyppi nousee korkeat tikkaat laiturille ja koettaa pelastaa, mitä pelastettavissa on. Nauraa sai kyllä aika paljon. :DD

Ja kuinka ollakaan, kierros jatkui LINNAAN. Ja siellä katseltiin paikkoja. Itse katselin kaiholla, kun paikallisia oli UIMASSA meressä. Itsekin olisin voinut kokeilla, jos olisi ollut vaihtovaatteita ja vähän vähemmän yleisöä. Joku toinen kerta ehkä. Erikseen täytyy vielä mainita SÄÄ! Aivan uskomattoman ihana! Aurinko paistoi, ei tuullut oikeastaan yhtään ja oli lämmintä. Yli puolet päivästä vietinkin sitten hihattomassa paidassa. Iltapäivällä (klo 17) lämpötila ulkona oli +17, joten päivällä oli tosiaan aika lämmintä.

Ja sitten muihin aiheisiin. Taruja kuultiin taas. Skotlannissa on kuulema Nessien lisäksi ainakin yksi merihirviö. Ja Nessie on kuulema siihen verrattuna kiltti tapaus. Tämä hirviö tykkää syödä ihmisiä. On kuulema niin monta ihmistä kadonnu vuosien aikana, eikä ruumiita ole koskaan löydetty.

Ja sitten kun siirtyy normaalimpaan eläimistöön, niin täällä on saanut nähdä jos jonninmoista. LAMPAITA! <3 isoja ja pieniä. Ja näin tänään niitä kuuluisia Highland Cows. Kamera ei tosin kerenny mukaan, ku liikkuvassa kulkuneuvossa oltiin. Ja oon nähny peuran, jäniksiä, aaseja, laaman (!) ja lintu puolelta ainakin haikaroita ja fasaaneja.

Loch (jokin niistä monesta, joita ohitettiin)...Oisko ollu Loch Long?

Mukava pudotus suoraan linnalta. Parempi varoo askeltaan

huomioikaa tuo tyyppi tuolla oikealla kiipeilemässä. Ei sillä mitään
apuvälineitä ollu. Ja kauheeta vauhtia vaan kiipeili

Jälleen ylämäkeä. Mukavaa, ku kaikki linnat on jossain
hankalissa paikoissa

Skotlannin maisemaa linkan ikkunasta.

Portpatrick

Tällä miehellä oli aivan loistavan värine asu.
Mieki haluun vihreen kiltin!

Huh! Siinä on nyt vähän jotain höpinää luettavaksi. Jos vaikka nyt voisin saada palautua rauhassa seuraavat pari päivää.