Eli sitten lopulta koitti se päivä, eli lähtö! Aamu alkoi klo 3 Suomen aikaa, kun ystävän kanssa Espoossa herättiin. Silmät tokkurassa vaatteet päälle, tavarat kasaan, ite autoon ja suunta kohti Helsinki-Vantaata. Ulkoilma ja vähäinen liikenne piristivät kummasti, ja lentokentällä palloilun jälkeen osasikin sitten tulostaa boarding passit ilman ongelmia. Sitten olikin sanottava ystävälle heihei, ja turvatarkastuksen kautta toiselle puolelle. Mikä sujui ilman ongelmaa, eli en hälyttänyt. JEE! Oikea porttikin löytyi ilman ongelmia. Haasteena oli vain lumipyry, jota katselin hiukan kaihoisasti lentokentän ikkunasta. Lento sujui tokkurassa ja nukahdellen. Amsterdamissa tuli jotain jatkolento kuulutuksia. Puoli unessa tajusin jotakin, mutta siitä huolimatta olin koneesta päästyäni hiukan hukasta. Lopulta tajusin siirtyä portilta C8 portille D56. Käveltävää oli jonkin verran, mutta vaihtoaika riitti hyvin. Ja Amsterdamin aamuruuhkan näkeminen lentokoneen ikkunasta oli jo näky sinällään. Ei ihan pärjää Suomi siinä vertailussa auton valoihin suhteutettuna. Ja hauska yksityiskohta oli, että kiitorata meni moottoritien yli. Se oli jännä se.
Sateisesta Amsterdamista matka jatkui toisella lennolla Glasgow'hun. Ja yhtä tokkurassa edelleen. Paikallista aikaa klo 10 aamulla oltiin perillä. Sitten harhailemaan keskustaan ja KOETTAEN etsiä asuntoa. Kävelin katuja ristiin rastiin, enkä saanu suuntaa mistään. Onneksi paikalliset oli tosi ystävällisiä, ja neuvoivat oikein mielellään. Harhailun ja lopulta taksimatkan jälkeen pääsin asunnolle. Ja tuota...miten sen nyt sanoisi...en taida pystyä olemaan täällä pitkään. Haju on sen sorttinen, ettei oikein ajatus pysy kasassa ja henkeä ahdistaa. Pakko koettaa ehtiä toista paikkaa. Sotkukin oli jotain käsittämätöntä. Mie oon kuitenki siisti ihminen. Toivottavasti jotain löytyy ennen kuin käy ihan ohraisesti.
Nii, ja paikallisen netin ja oman koneen kanssa temppuilu oli viedä hermot aivan täysin. Siitä en jaksa edes kirjoittaa Noora+tietokone+langaton netti= katastrofi.
Huomenna on kuitenkin uusi päivä, ja tiedänpä ainakin, mitä huomisesta eteenpäin teen...Sormet ristiin, että etsintä tuottaa tulosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti