sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Suuntana Skotlanti, jonkin ajan päästä

Tässä sitä ollaan. Nyt kirjoitellaan blogia siitä, kuinka suuntaan piakkoin Glasgow'hun vaihtoon. Moni on kysynyt miulta (perheenjäsenet jne.), oonko mie innoissani. Rehellisesti täytyy kuitenkin vastata, ettei tällä hetkellä vielä tunnu siltä. Ehkä syynä on se, että odotan koko ajan sitä yhtä kommenttia, jonka takia en sitten pääsisikään lähtemään. Siksi en uskalla edes ajatella, että olisin johonkin lähdössä, vaikka lentoliput kuinka polttelisivat taskussa. Ehkä sitten lähtöpäivänä Helsinki-Vantaan lentokentällä, tai luulisi nyt viimeistään Amsterdamissa koneen vaihdon yhteydessä, jos nyt ei mitään muuta. Asuntoahan ei vielä ole löytynyt, mutta positiivisella asenteella uskon, että kyllä se siitä. Mikäli ei vielä täällä Suomessa, niin sitten, kunhan Skotlantiin pääsen. En yleensä tapaa murehtia asioita, jotka selviävät kyllä.

Oon mie kuitenki jotain reissun hyväksi tehny. Suunnitelmia on tehty, ja kursseja katsottu. Lentoliputhan löytyivät taskusta. Pakkaaminen aiheuttaa harmaita hiuksia: kuinka paljon tavaraa ottaa mukaan ja mistä asioista on hyötyä? Nelisen kuukautta vieraassa maassa on kuitenkin melko pitkä aika. Siihen lopputulokseen olen kuitenkin tullut, että seuraavia asioita lukuunottamatta kaikki muu on anteeksiannettavaa ja helposti korvattavissa olevaa: passi, lompakko (ja rahat), kännykkä, läppäri ja osoitteet. Ja ehkä se adapteri tulee nyt lisätä tähän. Muut asiat on melko helppo ostaa ja korvata. En tosin siltikään toivo matkatavaroiden katoamista, jos siitä lähdetään. 
Tässä on nyt 10 päivää lähtöön, ja hommaa on enemmän kuin tarpeeksi. Tätä kirjoittaessa tulee mieleen lähinnä pakkaaminen ja vakuutusasiat. Koko ns. "loman" ajan olen vieraillut sukulaisten ja ystävien luona, ja parhaani mukaan koettanut imeä sitä läheisyyden tunnetta itseeni. Jossain vaiheessa saatan kaivata sitä, vaikka kuinka viihtyisin Glasgow'ssa. Ja toinen juttu on sitten se, että jos jättäisin jonkun luona käymättä ennen lähtöä, saisin kuulla siitä.
Minun seikkailuni alkaa lähestyä, ja ajatuksen kokoamista varten olisi kai tehtävä se muistilista. Helpommin sanottu kuin tehty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti